Sivut

torstai 21. marraskuuta 2013

Lankojen värjäystä ja vähän muutakin

Viimeksi olen kerennyt päivittää blogia kesällä, vaikka jonkin verran olen saanutkin käsitöitä tehtyä. Tänä syksynä sain ihan mukavasti kerättyä värjäyssieniä: mm. veriseitikkiä, verihelttaseitikkiä ja samettijalkaa. Kuvassa sienet ovat menossa kuivuriin. Miulla on käytössä ABC-kuivuri.



Kävin lokakuun alussa Säkellystä ja säätöä -blogin kirjoittajan Anniksen kanssa värjäämässä lankoja. Hieman hankaluuksia oli sähköjen järjestelyissä ulkotiloihin, mutta saimme kuin saimmekin tuplakeittolevyn turvin värjättyä. Värjäsimme verihelttaseitikin lakeilla ja jaloilla, okrakäävällä (joka tosin ei ottanut onnistuakseen), karhunkäävällä ja Annis kokeili lisäksi punajuurta. Värjäsimme sukkalankoja. Mie värjäsin verihelttaseitikkien lakeilla valkoista ja vaaleanharmaata Seiskaveikkaa, jälkivärillä vaaleanharmaata Seiskaveikkaa, jaloilla valkoista Nallea ( jota myös hieman puretimme raudalla, joka tosin jäi melko hailakan oranssiksi) ja karhunkäävällä valkoista Seiskaveikkaa.


Miulla oli puretettuna enemmänkin lankoja, joten päätin seuraavana viikonloppuna värjäillä kotona itsekseni kesällä keräämilläni ja kuivattamillani pietaryrtin pelkillä kukilla ja koko kasvilla erikseen. Puretin vyyhdit raudalla, paitsi yhden. Värjättävinä lankoina oli harmaata ja valkoista Nallea, sekä vaaleanharmaata Seiskaveikkaa. Raudalla puretetut kuitenkin näyttävät loppujen lopuksi hyvin saman sävyisiltä, vaikka pohjalangat ovat ihan erivärisiä. Saa nähdä kuinka muuttuvat sitten käytössä. Näistä tuli hieman tummempia kuin oletin, mutta kivan väristä vihreää. Pietaryrttiä kannattaa siis kokeilla toistekin.


Opiskelukaverini sai hetki sitten vauvan, joten tein hänelle talvea varten (niin siis mikä talvi?!) villapaidan ja sukat. Käytin Drops Karisma lankaa, jota jäi aikaisemmin tekemistäni villapaidoista jäljelle. Ohjetta jouduin hieman soveltamaan itse, koska en löytänyt mieleistäni ohjetta Drops desing -sivuilta. Silmukkamäärään sovelsin villapaidan ohjetta, joka oli tehty samalla langalla, ja kaarrokkeeseen ja raglanreunukseen sovelsin toisella langalla tehtyä ohjetta. Kuvioina käytin pitkälti samoja, mitä oli ollut omassa villapaidassani. Eniten hankaluuksia tuotti kavennusten sijoittaminen siten, ettei kuvio kärsi. Sukkiin sovelsin Marttojen sukkaohjetta.



maanantai 29. heinäkuuta 2013

Shampoota ja suihkusaippuaa

Kerkesin vihdoin viikonloppuna tekemään saippuaa ja päätin sitten tehdä kerralla kaksi erää samoilla sotkuilla. Olen jo monta kuukautta miettinyt mitä shampoota kokeilisin ja selannut netissä eri ohjeita. Päädyin tekemään olutmunashampoota Säkellystä ja Säätöä -blogin ohjeella, jonka Annis kertoi olleen toimiva. Kaikki ei yllättäen mennyt aivan putkeen, kun on muutama erikoiselementti mukana. Eli ensinnäkään en saanut lähikaupasta Quinnessia (tai olisi pitänyt ostaa neljä, ja meillä ei sitä juo kukaan), joten ostin pienen tölkin tummaa Kuohua. Toivottavasti se toimii vastaavalla tavalla. Lisäksi minulla ei ollut riisinleseöljyä, mutta lipeälaskurin mukaan avokadoöljyn ominaisuudet oli melko lähellä sitä. Lipeälaskurin mukaan vain lipeää piti laittaa yksi gramma lisää verrattuna alkuperäiseen ohjeeseen. Tässä ylirasvoittuvuus on  3%.

Ensinnäkin olut tuntui olevan jotenkin "hiutaleista", kun lisäsin lipeäolutseoksen rasvoihin. Lipeä oli varmasti liuennut kunnolla, sillä se kuumeni hyvin ja vahtasin erikoishyvin sen liukenemista, koska neste oli tummaa. No, se kuitenkin kiisselöityi hyvin ja massa näytti tasaiselta. Ohjeena oli lisätä kananmunan keltuaiset kiisselivaiheen loppupuolella, mutta taisin jättää sen turhankin myöhään. Kun lisäsin keltuaiset, massa alkoi jäsähtää ja munat eivät sekoittuneet massaan tasaisesti, vaan siihen jäi pienenpieniä klimppejä. Aikani sitä vatkasin ja kun alkoi jäsähtää ihan kunnolla, laitoin sen vaan muottiin ja toivoin parasta. Unohdin myös laittaa tähän tuoksuöljyä.

Kun leikkasin massan, siinä näkyi edelleen hieman niitä klimppejä osassa paloja, mutta kai se ihan ok on. Haju ei vaan ole kaikista miellyttävin, kun unohdin sen tuoksun.
 

Suihkusaippuan teko puolestaan onnistui melkolailla hyvin ilman mitään erikoisempaa säätöä. Tai niin luulin, kunnes leikkasin sapippuan. Sininen väri ei ollutkaan oikein kunnolla sekoittunut massaan, vaan pieniä laikkuja on siellä täällä. Ja jostain syystä violetti ja vihreä väri eivät ole aivan tasaisia, vaan näkyy vaaleita kohtia. Tekovaiheessa jälleen kerran massa meinasi jässähtää ennen aikojaan ja sen takia massa ei näköjään ollut levittäytynyt koko muottiin kunnolla, vaan sinne oli jäänyt tyhjää paikoin. En ole myöskään kovin tyytyväinen saippuan ulkonäköön. Siitä ei tullut niin violettia kuin toivoin ja kuviointi ei oikein kunnolla onnistunut. No, toivottavasti saippuan käyttöominaisuudet voittavat ulkonäön.

Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä saippuaa itse soveltamallani ohjeella. Halusin saippuasta melko kosteuttavan, toivotaan että ajatukseni onnistui. Violetin värin sekoitin käyttämällä punaista rautaoksidia ja sinistä ultramariinia ja vihreän massan värjäsin vihreällä kromioksidilla. Kuviontia kokeilin syömäpuikon avulla. Tuoksuna käytin mänty- ja sitrustuoksuöljyä.



Suihkusaippuan ohje:
95g auringonkukkaöljyä
25g risiiniöljyä
225g oliiviöljyä
150g kookosrasvaa
30g sheavoita
73g lipeää
200g vettä

Ylirasvoittuvuus 6%

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kesän aikaansaannoksia

Biologin arki on maastoaikaan sen verran hektistä, että en ole paljoakaan kerennyt käsitöiden kanssa  puuhailla. Hieman olen kerännyt valmiiksi putkilokasveja värjäystä varten. Olen kuivattanut kasvit, sillä en ole kerennyt alkaa suoraan värjäämään lankoja. Kuivausta varten olen niputtanut kasvit ohuella rautalangalla ja virittänyt parvekkeelle kuivumaan. Pietaryrttiä löytyi ihan mukavasti kotini lähistöltä. Siitä erotin kukat ja varret erikseen ja kukkia olen kerännyt myöhemminkin vähän lisää. Yllätyin ihan kuinka paljon jo 100g langan värjäämiseen tarvitaan kasveja! Eli monessa paikassa sanotaan että hyvä suhde on 1kg kasvia ja 100g lankaa. Keräsin myös nokkosta, kun luin, että siitä saisi sammalen vihreää väriä. Toivottavasti kerkeän nyt noilla syksymmällä värjätä lankoja. Voi olla, että vielä jotain kasveja kerään ja syksyllä tietysti maastotöiden lomassa sieniäkin.



Olen nyt myös tehnyt omille hiuksilleni hoitoainetta. Tein Pienen tuoksukaupan ohjeella, mutta puolitin ohjeen määrän. Olen tehnyt hoitoaineen avokadoöljyllä ja lisäksi laittanut hieman tuoksuöljyä. Tein eilen hoitoainetta toistamiseen, nyt laitoin tuoksuksi Limeä. Olen kyllä ollut tyytyväinen hoitoaineen hoitavuuteen. Pelkäsin, että jättäisi hiukset lähmäiseksi, mutta hyvin on kyllä toiminut miun hiuksiin.




torstai 23. toukokuuta 2013

Suklaantuoksuista saippuaa

Ystäväni oli kylässä viikonloppuna ja päätimme tehdä yhdessä saippuaa. Olin miettinyt jo jonkin aikaa tekeväni suklaasaippuaa, joten kokeilimme sitä. Reseptinä käytimme sitruunasaippuasta tuttua reseptiä. Kotona ei kuitenkaan ollut suklaata rouhittavaksi, joten päädyin vain käyttämään suklaantuoksuista tuoksuöljyä ja kaakaojauhetta värjäämään saippuamassaa. Pinnan "kuorrutuksen" värjäsimme valkoisella pigmentillä ja koristelimme sen lopuksi vielä kaakaojauheella. En uskaltanut kiisselöittää saippuaa tarpeeksi pitkään jämähtämisen pelossa, joten tajusin valkoisen massan olevan liian löysää muotoiluun. Sekoitin sitä vielä erikseen pikkuisen ja siitä saikin sitten sopivasti muotoiltua kuorrutuksen. Onneksi se ei pahemmin uponnut ruskeaan löysempään massaan.

Hauskaa tehdä leivoksen näköistä saippuaa, joka tuoksuukin herkulliselta :) Saa nähdä jääkö tuohon kuinka vahvaa tuoksua, sillä voi olla että laitoin tuoksuöljyä turhan vähän siihen.

Miuta kiinnostaisi kokeilla tehdä itselleni shamppoota, mutta sopivan tuntuista ohjetta ei ole vielä tullut vastaan. Hoitoainetta varten tilasin tänään emulgointiainetta (ja siinä ohessa muutaman tarjoustuoksuöljynkin), joten pian pääsen testaamaan avokadoöljyhoitoainetta!



keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Villapaita vihdoin valmis!

Vihdoin olen tyytyväinen villapaitaani ja toivon ettei miun tarvitse sitä enää purkaa. Aloitin nimittäin noin kolme vuotta sitten neulomaan itselleni villatakkia. Silloin en tajunnut vielä kuinka tärkeää on tehdä samalla langalla kuin ohjeessa on neuvottu. Ensimmäisellä yrityksellä pääsin varmaan puoleen väliin, kunnes tajusin, että siitä tulee aivan liian iso. Purin siis takin ja etsin langalle oikeasti sopivan ohjeen. Minulla ei kuitenkaan ollut aivan oikean kokoista pyöröpuikkoa (heitti puolikkaalla), joten nerokkaana tyttönä ajattelin neuloa hieman löysempää. Tuli vain neulottua sitten aivan liian löysästi.  Tajusin myös, että minulla on liian vähän tummanharmaata lankaa, joten tilasin sitä lisää. Uusi lanka oli kuitenkin eri värjäyserää, joten lähellä kaarroketta näkyy väriero. Tämän projektin tein jo loppuun saakka ja päättelin langatkin. Pidin paitaa joitan kertoja ja ärsyynnyin sen reiluuteen.

Sitten tein miehelleni villapaidan, jonka totesin olevan jopa pienempi kuin omani. Asiasta vielä enemmän ärsyynnyttyäni päätin purkaa koko paidan ja aloittaa alusta. Ja se kannatti! Nyt on vihdoin oikean kokoinen paita :D Kärsivällisyys joskus kannattaa. Hieman tuo on nyt kuhmurainen useaan otteeseen neulotun langan takia, mutta eiköhän se siitä oikene. Tein paidan Drops Karisma langalla Drops desing ohjetta hieman muokkaillen.Nyt on tulevan syksyn maastoiretkiin lämmintä päälle!


Tiinatei Tilkkutie -blogista antoi miun blogille tunnustuksen. Kiitos! Hieman hankalaksi menee vaan tunnustusten antaminen, kun on ollut vasta niin vähän aikaa blogimaailmassa. Mutta päädyin Tiinatein tapaan antamaan tunnustuksen kolmelle seuraamalleni blogille: Säkellystä ja säätöä, PopPaLa ja In Love with Lovikka. Kaikissa näissä on upeita käsitöitä!

Tunnustuksen säännöt:
1. Kopioi post it -lappu ja liitä se blogiisi
2. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
3. Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Saippuanteon opettelua

Olin pari viikkoa sitten seuraamassa ja opettelemassa saippuan valmistusta kaverilla. Siitähän sitten lähti innostus tähän lumoavaan saippuanteon maailmaan. Ensi alkuun tilaisin netistä saippuavärejä, tuoksuja ja erilaisia öljyjä. Mummon vanha sauvasekoitinkin pääsi mukaan tähän askarteluun.

Vihdoin toissa päivänä sain aikaiseksi kokeilla saippuantekoa ensi kertaa yksin. Tein saippuaa Käsin tehtyä saippuaa -kirjan ohjeella "Keittiösaippua". Ajattelin, että tämä ei olisi liian vaikea ekaksi kokeiluksi, sillä siihen ei tule värejä tai tuoksuja ja on vain yksi massa. No, toisin kuitenkin kävi. Sekoitin lipeän kylmään kahviin ja toisaalta lukemieni ohjeiden perusteella laitoin lipeäliuospurkin kylmään vesihauteeseen, jottei se kuumene liikaa. En ilmeisesti tarpeeksi alkuun pyöritellyt sitä, sillä se jämähti purkin pohjaan. Sain sen kuitenkin onneksi liukenemaan ja kuumenemaan uudestaan puikolla tökkien. Mutta pientä jännitystä tämä säätö sai aikaiseksi.

Kun vihdoin sain kaiken lipeän liukenemaan ja rasvan sulatettua, luulisin että ne olivat jäähtyneet jo liikaakin, sillä en saanut massaa kunnolla kiisselöitymään. Kyllä se jonkin verran kiisselöityi, muttei kunnolla. Laitoin kuitenkin saippuamassan purkkiin ja toivoin parasta. Pinnalle laitoin koristeeksi vielä pikakahvia. Ainakin saippua näyttää kovettuneen hyvin. Katsotaan sitten kuuden viikon päästä miltä vaikuttaa.
 

En kuitenkaan lannistunut tästä ensimmäisestä saippaukokeilusta vaan tein eilen uuden saippuaerän. Tällä kertaa samalla reseptillä millä olimme tehneet saippuaa kaverin luona. Tämän kanssa kaikki sujui hyvin: lipeä liukeni toivotulla tavalla ja massa kiisselöityi hyvin. Värjäsin saippuamassan keltaisella micalla ja toiseen osaan lisäsin vielä vihreää kromioksidia. Tuoksuna käytin sitrustuoksuöljyä. Kun pääsin laittamaan massoja muottiin meinasi tulla kiire, sillä massat olivat kiisselöityneet vielä lisää. Mutta muottiin laitto onnistui lopulta hyvin ja sain muotoiltua saippuamassan pinnan. Leikatut saippuat näyttävät ja tuoksuvat herkullisilta! Pintaan on muodostunut "härmettä", mutta ei se miuta haittaa. Tämä saippuanteko on kyllä mukavaa puuhaa :)

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Villapaita ja kämmekkäät

Sain muutama viikko sitten valmiiksi villapaidan ja kämmekkäät. Mieheni pyysi tekemään hänelle paksuhkon paidan ja kämmekkäät tulivat minulle tarpeeseen kylmiin työtiloihin.

Paita on tehty Drops desing ohjeen mukaan, Drops Karisma -langalla. Tein M-koon mukaan.


 
Kämmekköihin käytin lankana Regian liukuvärjättyä lankaa. Kuvioon katsoin ohjeen Suurikäsityö kerho -vihkon (vuodelta 1989) mallineuleista. Ja hyvin ovat auttaneet, sillä enää en palele töissä läheskään yhtä paljon. Kämmeköiden valokuvaamista oli myös seuraamassa innokas koira.



tiistai 9. huhtikuuta 2013

Lankavärjäystä

Olin maaliskuussa Villikatajan järjestämällä lankavärjäyskurssilla. Kurssilla värjäsin nallelankaa veriseitikillä ja karhunkäävällä. Pelkällä karhunkäävällä langasta tuli kellanruskeaa ja 100 %:sta villalangasta rautapuretuksella vihreää. Näistä tuli upeita luonnonläheisiä värejä!
 


Sain kurssilta mukaani vielä veriseitikkien jälkiliemen, ja värjäilin siinä kotona vielä villalankaa ja nallelankaa. Niistä tuli vaalean persikan värisiä.





Vanhoja neuletöitä

Tein siskoilleni 2012 joululahjaksi lapaset. Kirjoneulelapasiin käytin mallina Sata kansanomaista kuviokudinmallia -kirjan mallia. Silmukkamäärää piti pienentää langalle (seitsemän veljestä ja tais olla osa isoveljee) sopivaksi. Toiselle tein peruslapaset, joihin huovutin kuvion neulaamalla. Huovuttaessa miulla oli lapasen sisällä pehmustetta.


Tein itselleni syksyllä 2012 paksut lapaset. Tein ne kaksinkertaisella Novitan isoveli/ seitsemän veljestä langalla (en muista kumpi). Näiden alle mahtuu hyvin vielä yhdet ohuemmat lapaset. Miulla on palelevat kädet...


Tein itselleni vuonna 2011 Ullakon ohjetta soveltaen huivin liukuvärjätyllä Regia -langalla. Tää on kivaa lankaa, mutta käytössä muuttuu melko nopeasti epäsiistin näköiseksi. Tein myös nallelangalla Ullakon ohjetta soveltaen villasukat, mutta koska niistä tuli itselleni liian isot annoin ne äidille.


Tein muistaakseni vuonna 2008 Modan (5/2008) ohjetta muokkaillen itselleni hatun. Tein tämän Novitan seitsemän veljestä -langalla.



Lapsille

Kaverini sai keväällä 2012 lapsen. Tein hänelle Drops desing ohjeella villapaidan. Lankana käytin Drops Alpacaa. 


Toinen kaverini sai lapsen kesällä 2011, joten tein hänelle lahjaksi pehmolelupupun Koukussa virkkaukseen -kirjan ohjeella. Lankana käytin Novitan Tennessee -lankaa. Mielestäni käpälien tekeminen ohjeella oli hankalaa ja jouduin hieman soveltamaan ohjetta, mutta hyvä siitä tuli!




Mekot ja suojapussi

Tein itselleni vuoden 2012 lopulla mekon. Se koostuu erillisestä hameesta ja paidasta, jotta voisin käyttää niitä myös erikseen. Tein lisäksi vyön joka yhdistää osat toisiinsa. Sovelsin paitaan Jokatyypin kaavakirja 2:n yläosan ohjetta. Hameessa on piilovetoketju ja napit vyötäröllä. Paita on napitettu. Kangas on tummaa vihreää Polan kangasta, väri ei näy kuvissa kovin hyvin. Kauluksiin käytin mummolta saamaani palakangasta. Kaulassa olevan helmikorun olen tehnyt myös itse muutama vuosi sitten.



 
Ompelin keväällä 2009 itselleni kesämekon. Helma on täyskello ja keskellä takana kiinnitys napeilla. Miulla ei oo tähän ohjetta, itse sovelsin.



Tein vuoden 2012 lopulla mieheni tabletille suojapussin jämäfleecestä.



Koirille

Meille tuli syksyllä 2009 koira, jolle piti melkein heti neuloa villapaita.Tämä taitaa olla Novitan seitsemän veljestä -langalla tehty. Sitten piti tehdä myöhemmin talvitakki, johon jätin kasvuvaraa. Nyt aikuisellekin mahtuu vielä hyvin. Mahan ali kulkee läppä ja edessä on myös läppä. Läpät ovat leveällä tarrnauhalla kiinnitettyjä. Vuorena on kaksinkertainen fleece ja päälliskankaana ulkoilukangasta. Lisäksi ompelin päälle heijastinnauhaa.

 
Mieheni pyysi vuonna 2011 tekemään koirallemme "hakuliivin". Tein sen kaksinkertaisella ulkoilukankaalla ja ompelin heijastinnauhaa. Kiinnitys on tarranauhalla.


Vuoden 2011 loppusyksyllä meille tuli toinen koira. Tein sille kylmeneviin ilmoihin fleecestä takin. Tästä jäi etuläppä melko pian pieneksi, vaikka pituus olisi vielä riittänyt.


Kun talvi alkoi taas tulla vuonna 2012, tein hänelle uuden isomman takin. Tein tästä erimallisen kuin pienemmälle koiralle. Tähänkin käytin kaksinkertaista ohuehkoa fleeceä ja päälliskankaaksi ulkoilukangasta, jota oli jäänyt toisesta takista jäljelle. Kiinnitykseen käytin vanhan repun lukkoja ja hihnoja.